Etusivu > ruokavalio > Hyvät vai pahat lisäaineet

Hyvät vai pahat lisäaineet

Tammikuu 27, 2011

”Teollistuneissa maissa keskivertokuluttaja syö vuosittain 6-7 kiloa lisäaineita”, kirjoittaa Mats-Eric Nilsson kirjassaan Petos lautasella. (Petos Lautasella, Mats-Eric Nilsson, WSOY, 2008.)

Lisäaineiksi kutsutaan luontaisesti tai kokonaan keinotekoisesti tuotettuja elintarvikkeisiin lisättäviä aineita, joiden avulla pyritään vaikuttamaan elintarvikkeen rakenteeseen, väriin tai makuun sekä pidentämään säilyvyyttä. Euroopan Unionissa lisäaineet tulee hyväksyttää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella EFSA:lla, joka tutkii kunkin lisäaineen turvallisuuden ja määrittelee päivittäiset saantisuositukset. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii ja valvoo Evira. Monen kuluttajan hälytyskellot kuitenkin soivat, ja kovaa, kun heille selviää, että EFSA tutkii kutakin lisäainetta vain yksitellen – viis yhteisvaikutuksista! Käytännössä yli 400 lisäaineen yhdistelmien tutkiminen olisikin mahdotonta.

Eviran mukaan elintarvikelisäaineet palvelevat niin kuluttajia kuin elintarvikkeiden valmistajien etuja. Kun keinotekoisesti tuotteeseen lisättyjen aineiden käyttäminen ei suinkaan ole aina välttämätöntä (esimerkiksi väriaineiden tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan parantaa ruoan ulkonäköä) herää kysymys, kenen etua lisäaineilla sittenkin ajetaan enemmän?

Kiistelty natriumglutamaatti

Mitä enemmän lisäaineita tutkitaan ja niiden käyttöä kyseenalaistetaan, sitä selvempää on, että myös ruokateollisuuden on reagoitava ja kehitettävä vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Esimerkiksi aromivahvenne natriumglutamaatista viime vuosina käyty kiivas keskustelu on jo johtanut siihen, että lihanjalostaja Snellmanilla on luovuttu natriumglutamaatin käytöstä. Myös Espoon kaupunki lopetti vuonna 2009 natriumglutamaatin käytön kouluissaan.

Natriumglutamaatti on glutamiinihapon natriumsuola, jota ihmisen elimistö itsekin muodostaa. Natriumglutamaatin lisääminen elintarvikkeisiin on huolestuttavaa siksi, että se on keskushermoston tärkeimpiä kiihottavia välittäjäaineita, jonka vuoksi sen on epäilty aiheuttavan herkille ihmisille mm. päänsärkyä, migreeniä, huimausta, astmaoireita, hengenahdistusta, vatsakipuja, kasvojen punoitusta, suolisto-ongelmia ja lihas- sekä nivelkipuja. Muutamassa tutkimuksessa on osoitettu natriumglutamaatilla olevan yhteys myös ahmimiseen ja sitä kautta ylipainoon: natriumglutamaattia saaneilla hiirillä havaittiin vaurioita aivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muun muassa ruokahalua ja rasva-aineenvaihduntaa. Suun kautta nautitun natriumglutamaatin vaikutuksien myönnetään olevan epävarmoja, eikä aineen vaikutuksista rasva-aineenvaihduntaankaan ole tietoa riittävästi.

Lisäaineet tunnistat E-koodeista

Lisäaineet merkitään tuotepakkauksiin E-koodilla (numeroita ja E-kirjan), joka on eurooppalaisittain vakiintunut merkintätapa. E-koodeja on yli 400, ja ne ryhmitellään seuraavasti:

  • E100 – E199 – väriaineet
  • E200 – E299 – säilöntäaineet
  • E300 – E399 – hapettumisenesto- ja happamuudensäätöaineet
  • E400 – E499 – sakeuttamis-, stabilointi- ja emulgointiaineet
  • E500 – E599 – happamuudensäätö- ja paakkuuntumisenestoaineet
  • E600 – E699 – makeutusaineet
  • E700 – E799 – antibiootit
  • E900 – E999 – sekalaiset
  • E1000 – E1999 – muihin ryhmiin kuulumattomat kemikaalit

Natriumglutamaatin E-tunnus elintarvikkeissa on E621, ja sitä käytetään Suomessa yleisesti esimerkiksi lihajalosteiden arominvahventeena. Elintarvikkeiden säilyvyyttä natriumglutamaatti ei siis paranna, vaan sen yksinomaisena tarkoituksena on saada ruoka maistumaan paremmalta.

Miten välttää lisäaineita?

”Petosta lautasellasi” voit tietoisesti pyrkiä vähentämään valitsemalla lisäaineettomia tuotteita, kuten tuoretta lihaa ja kalaa, kananmunia, maitoa, tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Myös luomutuotteet ovat lisäaineettomia tai sisältävät vain luontaisesti tuotettuja lisäaineita. Erityisesti kannattaa pidättäytyä nauttimasta makkaraa, jäätelöä, pakattuja leivonnaisia, valmiskeittoja, lihaliemivalmistetta, virvoitusjuomia ja karamelleja. Lapsien lisäaineiden saantia voi vähentää rajoittamalla makeisten ja limujen kulutusta. Nimenomaan karkeissa on runsaasti lisäaineita, sillä ne sisältävät sekä makuaineita, makeutusaineita, aromiaineita, rakenteeseen vaikuttavia aineita että väri- ja säilöntäaineita!

Hyvä muistisääntö tuotepakkauksien E-koodeja tutkiessa on koodien lukumäärä: jos lisäaineita alkaa tuotteessa olla lähemmäksi kymmenen, kannattaa miettiä, onko niiden kaikkien käyttäminen enää tarkoituksenmukaista. Koska yli 400 lisäaineen ulkoa muistaminen ja tulkitseminen on mahdotonta, on Evira julkaissut E-koodiavainvihkon lisäaineiden lukemisen avuksi. E-koodiavaimen löydät täältä.

Lähteet:

Petos Lautasella, Mats-Eric Nilsson, WSOY, 2008.
Evira
Migreeniyhdistys
Yle uutiset
Aitoterveys.fi
Tohtori.fi

Toimittaja:

Eija Sormunen

ruokavalio

  1. Ei vielä kommentteja.
  1. Ei paluuviitteitä.